Mitäs sit...

Kauden viimeinen MEJÄ-koe on sitten pulkassa. Ja niinkin uskomaton tapahtui, että Huli sai kuin saikin sen viimeisen VOI1 ja nyt tuo meidän muotovaliopelle on sitten vahvistusta vaille FI JVA. Etukäteen kuvittelin että alan kyynelehtimään onnesta tms. mutta olotila on - lähinnä typertyneen tyhjä.

Toisaalta, Huli on koko kauden osoittanut huomattavaa parantumista jäljellä, jossain  vaiheessa alkoi tuntuakin siltä ettei tämä olekaan ihan mahdoton haave.

Mutta mitäs nyt sitten? Jatkan toki MEJÄssä mutta kokeisiin osallistuminen ei välttämättä ole enää niin aktiivista, omat kokeet jos käy ja mestaruudet. ( No jos pisteitä alkaa kertymään enemmänkin niin olishan se hienoa joskus päästä starttaamaan piirimestaruuskisoissa - mikä nyt vielä on aika toivoton haave, mutta katsellaan  ).

Kuva tulee joskus kun saadaan koiraa kuvailtua asianmukaisin rekviisiitoin :) Ja arvostelu löytyy pikapuoliin omalta sivultaan.

Remontti etenee

Uuden pesuhuoneen ( ulko- )seinät. Kuva otettu ovelta joka näkyy aikaisemman kirjoituksen kuvassa

Kuva pressun takaa. sauna odottaa pintoja

Laattojen tilailua ja hakua, maksujen maksamista. Siinäpä se mun homma on. Myöhemmin sitten osallistun enemmän, koristelupuoleen. Sablonit ostettu :)

Kuvia eräältä päivältä

Sisko ja sen veli mustikkametsällä

Pieni marjanpoimija

...vähän isompi "marjanpoimija"...

tuli niitä marjoja kotiinkin asti, tässä kera vaniljarahkan, ja hyvää oli

Kiirettä pitää...

Mies joutui lähtemään työmatkalle koko kuukaudeksi kesken remontin. No kyllä tämä tästä, onneksi remontti ei ole täällä meidän nykyisessä kodissa. Eli suunnitelmissa on muuttaa hieman isompaan asuntoon tässä vielä tämän vuoden puolella. Tällä hetkellä toisessa osoitteessa on räjäytetty sauna ja kylpyhuone atomeiksi. Mun työnä on pääsääntöisesti toimia ostajana ja remontin "taiteellisena johtajana"

Kuten kuvasta näkyy, aika vaiheessa ollaan :)

Jotta ei aika kävisi pitkäksi, tässä olisi vielä yksi mejäkoe järjestettävä, onneksi olen vain maastomestari.

Ja lapsetkin pitäisi viedä keräämään mustikoita... huhhuh

Hiljainen heinäkuu

Hiljaiseloa ollaan pidetty. No kuun alussa oli chessiemestaruus, joka meni penkin alle, keskeytin kun ei todellakaan tullut mitään. Ja sen jälkeen Huli sai antibioottikuurin ja kortisonipiikin laaja-alaiseen ihotulehdukseen, joka teki koirasta lähes kaljun. Syytä ei tarkkaan tiedetä, mutta useampi koira on sairastunut tänä kesänä ja yhteinen tekijä on uinti. Joten ei uintia, ei kokeita.

Nyt elokuussa päästiin taas tositoimiin ja oltiinkin Kymenlaakson mäykkyjen mejäkokeessa Valkealassa eilen. Maasto oli kuumaa ja kuivaa, mä sain opastettavaksi ensimmäisen jäljen. Ja arpaonni "suosi" ja vedin meille sitten viimeisen jäljen. Päivä kului, autoin sihteeriä kirjoitushommissa ja odoteltiin omaa vuoroa. Ja vihdoinviimein päästiin jäljelle, joka oli 28,5h vanha. Ja varsinkin ohjaajan ( ja vähän tutun tuomarinkin ) yllätykseksi, Huli meni paremmin kuin koskaan, tuloksena VOI1 ja 43p.!

Enää tarvisi yhden VOI1 valioitumiseen, saas nähdä kuinka kauan sitä jahdataan. Mutta on mulla ihana koira
Arvostetun kirjoitan tuonne omalle sivulleen jossain vaiheessa.

Hyvää Juhannusta!

Voisi luulla järvimaisemaksi, aivan tyyntä 

Juhannusaatto oli kaunis ja melko lämmin. Kävin lasten kanssa mökillä grillailemassa ja katsomassa kokkoa.

Tuli testailtua kuinka hyvin Samsung Galaxy Note ottaa lähikuvia

Torstaina oli äidin ja tyttären ratsastustunnit, ja kyllä oli äidin sydän lähes pakahtua ylpeydestä kun pikkupirpana halusi ravailla "ihan itse"

Varsin valokuvapainoitteinen päivitys, mutta asiaa ei oikein ole. Ensi viikonloppuna on taas mejä-koe, johon valmistaudun tukka putkella, onneksi siis ONNEKSI mulla on ihan mahtava toimikunta apuna :)

Viikonloppu vaihteeksi mejäillen

Vuorossa oli Kotkan Koiraseura Kivan järjestämä leppoisa mejäkoe Pyhtään Hirvikoskella. Ilma oli mitä mainioin, hyttysiä oli enemmän kuin laki sallii. Onneksi olin laittanut Hulille Bayvanticia noin 2 viikkoa sitten , ja tänään katsastin koiran, eikä ollut ollenkaan vatsanahka paukamilla ( mitä se yleensä on öttiäisten jäljiltä ). Hyvä aine, ei moittimista ( valitettavasti se hyttyssuoja kestää sen noin 2vkoa, seuraava "myrkytys" on vasta 2 vkon päästä ).

No itse kokeeseen ja jäljelle. Huli oli jälleen pahimmasta päästä, mutta kumminkin, tällä kertaa pysyttiin jäljellä ja aikakin sallituissa rajoissa, joten jäin odotelemaan jännityksellä tulostenlukua. Nollia kokeessa tuli paljon, 20 koirasta 10 sai tuloksen, ja odottelin koska oma jäljennumero sanotaan. Ja tulihan se sieltä, voittajaluokan toiseksi paras koira :D ( tuon kirjoittaminenkin naurattaa ) pisteillä 40. Tulostasoon saattoi muuten vaikuttaa jäljeltä löytyneet karhun jätöset ja jäljet...

Tästä pystyy ja pitää vielä parantaa, mutta voin sanoa, että mustelmainen ja turvonnut polvi ei tunnu tälläisen jälkeen yhtään kipeältä ( pitihän siellä metsässä rönytä... ).

Tuomarin sanoin:"Tämän koiran kanssa tarvitsee huumorintajua"